Tässä osiossa kerrotaan, miten opiskella, jotta saavutat tavoitteesi tehokkaasti.
Jatketaan edellisestä artikkelista ja esitellään, miten testejä käytetään oppimiseen.
Aiemmin esittelimme seuraavat tiedot.
Tehokkaat oppimismenetelmät testivaikutusten avulla
- Jos käytät testivaikutusta tarkistettaessa, voit parantaa pistemäärääsi tehokkaasti.
- Kun kertaat, pelkkä oppikirjan tai muistiinpanojen lukeminen ei riitä.
- Jos sinulla on koe kerrattavana, jätä koetehtävien väliin hieman aikaa.
- Voit lopettaa tietokilpailujen antamisen, kun ymmärrät, mitä olet oppinut.
- Tietokilpailujen vaikutukset voivat olla yllättävän pitkäkestoisia.
- Tietokilpailuja varten vastausten palauttaminen mieleen voi auttaa.
Tässä artikkelissa esittelemme, miten vastaukset sovitetaan yhteen kysymysten kanssa testin tehokkuuden parantamiseksi entisestään.
Tapa, jolla vastaat kysymyksiin, muuttaa oppimisesi tehokkuutta.
Oletko koskaan kuullut monivalintakokeista?
Monivalintakoe tarkoittaa esimerkiksi: ”Mikä on Kalifornian osavaltion pääkaupunki?”. Valitse kaupungin nimi alla olevista numeroista 1 – 4″.
Toisin sanoen kyseessä on kysymystyyppi, jossa sinun on valittava oikea vastaus useista kysymykseen kirjoitetuista vastauksista.
Jos käytät tämäntyyppisiä kysymyksiä ja annat itsellesi tietokilpailun tarkistusta varten, vastausten yhteensovittamiseen liittyy pieni salaisuus.
Miten vastaat kysymyksiin?
Oletetaan, että sinulla on monivalintatesti, jossa on esimerkiksi 42 kysymystä.
Kun olen ratkaissut kaikki nämä kysymykset, saatan koota ne lopuksi yhteen ja vastata kysymyksiin.
Tai voit etsiä vastauksia yksi kysymys kerrallaan.
Intuitiivisesti en näe suurta eroa kummassakaan tavassa vastata kysymykseen.
Seuraava tutkimus kuitenkin osoittaa, että se, miten opiskelijat vastaavat kysymyksiin monivalintakokeen jälkeen, voi muuttaa heidän pistemääräänsä lopullisessa kokeessa.
Butler, A.C. & Roediger III, H. L. (2008) Feedback enhances the positive effects and reduces the negative effects of multiple-choice testing.
Kokeelliset menetelmät
Kokeiluun osallistuneet (72 amerikkalaista yliopisto-opiskelijaa) opiskelivat ensin historiaa.
Tämän jälkeen kokeen osallistujat jaettiin neljään ryhmään.
| Ryhmä 1 | En arvostele mitään. |
| Ryhmä 2 | Kertaa monivalintakokeella (42 kysymystä), mutta älä tarkista vastauksia. |
| Ryhmä 3 | Täsmää vastauksesi jokaisen monivalintakokeen jälkeen. |
| Ryhmä 4 | Tee kaikki monivalintatestit ja tarkista vastauksesi. |
Viikkoa myöhemmin kumpikin ryhmä suoritti lopputestin.
Loppukoe ei ollut monivalintakoe, vaan kirjallinen koe, jossa annettiin oikeat vastaukset.
kokeelliset tulokset
Ryhmä 4 sai parhaat pisteet lopputestissä.
Testivaikutus oli edelleen voimakas.
Heikoimmin suoriutui ryhmä 1, joka ei suorittanut tarkastelua tietokilpailujen vuoksi.
Seuraavaksi alhaisin oli ryhmä 2, joka teki monivalintakyselyn kertauksena, mutta ei tarkistanut vastauksiaan.
On kuitenkin huomattava, että ryhmä 2 sai kolme kertaa enemmän pisteitä kuin ryhmä 1, joka ei osallistunut tietokilpailuun, vaikka he eivät tarkistaneet vastauksiaan.
”Testivaikutus” eli tietokilpailun tehokkuus tarkistuksena on hyvin osoitettu.
Vastausten yhteensovittamisen vaikutusta ei voi aliarvioida.
Mikä oli siis paras tapa vastata kysymykseen?
Ryhmä 4, joka tarkisti kaikki vastaukset lopussa, menestyi lopputestissä paremmin kuin ryhmä 3, joka tarkisti oikeat vastaukset jokaisen kysymyksen jälkeen.
Toisin sanoen tulokset osoittivat, että yhteensovittaminen olisi tehtävä päivän päätteeksi.
Onko parempi tehdä vastausten täsmäytys heti? Vai onko parempi antaa sille aikaa?
Tästä pääsemme takaisin kysymykseen. Mitkä olisivat tulokset, jos kokeiluun osallistuisi peruskoululaisia?
Muuttuuko vaikutus iän myötä?
Entä mitä tapahtuisi, jos koe suoritettaisiin oikeassa luokkahuoneessa oppitunnin aikana?
Jos yksi osallistuja kokeilee kaikkia koeolosuhteita, olisiko silti edullista vastata kysymyksiin myöhään, eli kaikki yhdessä lopussa?
Vai vaihtelevatko vaikutukset ihmisestä toiseen?
Seuraavassa on joitakin tutkimuksia, jotka on tehty näihin kysymyksiin vastaamiseksi.
Katso seuraavaa koetta.
Metcalfe, J., Kornell, N., & Finn, B.(2009) Delayed versus immediate feedback in children's and adults' vocabulary learning.
Tämän Yhdysvalloissa tehdyn kokeen osallistujat olivat kuudesluokkalaisia, ja se toteutettiin luokkahuoneessa tavallisina oppitunteina.
Kukin koehenkilö osallistui kaikkiin kolmeen vastausten yhteensovittamiseen liittyvään olosuhteeseen.
- Ehto 1: Vastaukset eivät vastaa toisiaan
- Ehto 2: Vastaa kysymyksiin välittömästi.
- Ehto 3: Vastaa kysymyksiin jälkeenpäin.
Kokeelliset menetelmät
Koeosallistujat (27 amerikkalaista kuudesluokkalaista) opiskelivat ensin vaikeiden sanojen merkitystä. Sanasarjat A, B ja C sisälsivät kukin 24 sanaa. Opiskelun jälkeen heille annettiin välittömästi tietokilpailu (monivalintatesti). Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään: ensimmäinen ryhmä ei tarkistanut vastauksiaan, toinen ryhmä tarkisti vastauksensa välittömästi ja kolmas ryhmä käytti jonkin aikaa vastaustensa tarkistamiseen. Koe kesti viikon, ja lopussa tehtiin viimeinen testi väärien sanojen osalta.
kokeelliset tulokset
Lopputestissä korkeimmat pisteet saivat sanat, joihin vastattiin myöhässä.
Hajautetun oppimisen vaikutukset näkyivät myös tässä kokeessa.
Sain parhaan arvosanan loppukokeesta sillä ehdolla, että vastaisin kysymyksiin myöhässä.
Kun otetaan huomioon edellisen kokeen tulokset, voidaan sanoa, että loppukoe on tehokkaampi, jos monivalintakysymyksiin vastataan viimeisenä.
Tämä on kahdesta syystä tehokkaampaa kuin kysymyksiin vastaaminen heti.
Yksi niistä on ”hajautetun oppimisen” vaikutus, kuten selitetään kohdassa ”Review Techniques.
Toisin sanoen, jos aiot opiskella samaa aihetta, on tehokkaampaa tehdä se jonkin ajan kuluttua kuin jatkuvasti.
Juuri tällaista hajautettua oppimista tarkoitamme, kun sanomme, että tarkistamme vastauksemme myöhemmin.
Kun yhdistät testivaikutuksen ja hajontavaikutuksen, siitä tulee tehokkain tapa tarkastella.
Katso myös seuraavat arvostelua koskevat artikkelit.
- Kuinka usein minun on tarkistettava, jotta muistaisin tehokkaasti?
- Kuinka paljon aikaa minun pitäisi varata kertaamiseen siitä, kun opin materiaalin ensimmäisen kerran, jotta voin muistaa sen tehokkaammin?
- Kuinka käyttää muistikortteja tehokkaaseen muistamiseen
- Tapaukset, joissa välitön uudelleentarkastelu on tehokkaampaa.
Toinen syy on se, että vastaamisen lykkääminen antaa sinulle aikaa unohtaa väärän vastauksen, jonka valitsit monivalintakysymyksessä.
Tämä tekee vastausten yhteensovittamisesta tehokkaampaa.
Mitä sinun on tiedettävä, jotta voit opiskella tehokkaasti?
- Jo pelkkä tietokilpailuihin vastaamisen lykkääminen uudelleentarkastelua varten auttaa.
- Viivyttämällä vastausprosessia voidaan saavuttaa ”hajautetun oppimisen” vaikutus.
- ”Testivaikutuksen” ja ”hajautetun oppimisen” yhdistelmä on tehokkain opiskelumenetelmä.
- Arvostelukokeet ovat tehokkaita, vaikka sinun ei tarvitsisi tarkistaa vastauksiasi.