Miten testejä käytetään tehokkaampaan oppimiseen

Opetusmenetelmä

Tässä osiossa kerrotaan, miten opiskella, jotta saavutat tavoitteesi tehokkaasti.
Aiemmin olemme esitelleet tarkastelun ajoituksen ja oppimismenetelmän, jossa käytetään hajontailmiötä.

Tässä artikkelissa esittelen, miten testien avulla voi oppia.
Tarkemmin sanottuna selvitämme, kuinka tehokasta on käyttää tietokilpailuja arvioinnissa.
Itse asiassa, jos opiskelet saman ajan, voit saada jopa kaksi kertaa enemmän pisteitä testivaikutuksen avulla kuin ilman sitä.

Kumpi on kannattavampaa, pelkkä luku- vai testiarvostelu?

Mikä ylipäätään on testi?
Yleinen vastaus olisi, että se on tilaisuus testata, kuinka hyvin ymmärrät, mitä olet tähän mennessä oppinut.

Jos testin tarkoituksena on ainoastaan testata akateemisia taitoja, testin suorittamisella ei tietenkään ole mitään vaikutusta akateemisen suorituksen parantamiseen.
Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että pelkkä kokeeseen osallistuminen voi parantaa akateemista suoritusta.
Jos teet testin tehokkaasti, voit lyhentää opiskeluaikaasi ja saada silti hyvät pisteet.

Seuraavassa on erään yhdysvaltalaisen tutkimusryhmän vuonna 2008 julkaisema koe.
Karpicke, J. D. & Roediger III, H. L. (2008) The critical importance of retrieval for learning.

Kokeelliset menetelmät

Tässä kokeessa yliopisto-opiskelijat (amerikkalaiset) haastettiin oppimaan ja testaamaan vieraan kielen sana (swahili).
Ensin tietokoneen näytöllä esitetään swahilin kielen sanat ja niiden merkitykset.
Oppilaiden on painettava mieleen 40 sanaa ja niiden merkitykset peräkkäin.
Kun tämä tutkimus on saatu päätökseen, seuraa testi.

Testissä näytöllä esitetään vain swahilin kielen sanat, ja opiskelijat kirjoittavat niiden merkitykset näppäimistölle.
Testin keskimääräinen pistemäärä oli noin 30 pistettä 100:sta.

Kokeiluun osallistuneet opiskelijat jaettiin sen jälkeen neljään ryhmään seuraavasti, ja swahilin kieli opeteltiin uudelleen ja testattiin toistuvasti.
Uudelleenopiskelu tarkoittaa tässä yhteydessä sanojen ja niiden käännösten uudelleentarkastelua.
Toisaalta uusintakokeessa näet vain sanan ja vastaat sen käännökseen itse.
Yhteenvetona voidaan todeta, että uudelleenopiskelu viittaa ”vain lukemiseen perustuvaan” kertausmenetelmään, jossa ei käytetä testimuotoa, kun taas uudelleentestaus viittaa kertausmenetelmään, jossa käytetään tietokilpailuja.

Ryhmä 1Opettele kaikki sanat uudelleen ja testaa ne uudelleen.
Ryhmä 2Opettele uudelleen vain ne sanat, joihin edellisessä kokeessa vastattiin väärin, mutta testaa kaikki sanat uudelleen.
Ryhmä 3Opettele kaikki sanat uudelleen, mutta testaa uudelleen vain ne sanat, jotka olivat virheellisiä edellisessä testissä.
Ryhmä 4Ainoastaan ne sanat, joihin edellisessä kokeessa vastattiin väärin, opetellaan uudelleen ja testataan uudelleen.

Tämä ryhmittely saattaa vaikuttaa hieman monimutkaiselta, mutta kyse on siitä, että ryhmittely perustuu siihen, miten opiskelet sanoja, joihin vastasit väärin viimeisessä uusintakokeessa.
Kokeeseen käytetty aika eli kokonaisopiskeluaika oli luonnollisesti pisin ryhmässä 1 ja lyhin ryhmässä 4.
Ryhmän 2 ja ryhmän 3 tulokset olivat lähes samat.
Viikkoa myöhemmin kaikki tekivät ”loppukokeen”.
Kumpi ryhmä sai parhaat pisteet lopputestissä?

Kokeelliset tulokset: Testaus on kaksi kertaa tehokkaampaa kuin saman ajan käyttö.

Vastaus on ryhmä 1 ja ryhmä 2.
Ryhmä 1 on opiskellut kaikki sanat monta kertaa, joten ei ole yllättävää, että he saivat korkeat pisteet lopputestissä.
Pointtina on se, että pisteet olivat korkeat myös ryhmässä 2, jonka kokonaisopiskeluaika oli lyhyempi.
Huomaa, että ryhmän 2 kokonaisopiskeluaika on vain noin 70 % ryhmän 1 opiskeluajasta.
Ryhmä 3, joka käytti yhtä paljon aikaa opiskeluun kuin ryhmä 2, sai vain puolet ryhmän 2 tuloksista.

Toisin sanoen, jos käytät enemmän aikaa uusintakokeisiin kuin uudelleenopiskeluun, pistemääräsi on paljon korkeampi, jos käytät saman verran aikaa opiskeluun.
Tämä tulos tarkoittaa, että oppikirjojen ja hakuteosten lukeminen ei riitä oppilaiden muistamiseen.
Tehokkain ja toimivin tapa kerrata tietoja on käyttää testiä ja pyrkiä palauttamaan tiedot mieleen itse.

Tietokilpailujen tehokkaaseen käyttöön on omat niksinsä.

Ennakkoon suoritetun kokeen salaperäinen vaikutus voi nostaa pistemäärääsi varsinaisessa kokeessa, mitä kutsutaan teknisesti ”testivaikutukseksi”.
Se on vain nimi, mutta monet muut psykologiset tutkimukset ovat osoittaneet tämän vaikutuksen todeksi.
Testauksen vaikutukset ovat olleet tiedossa jo pitkään, ja kreikkalainen filosofi Aristoteles huomautti, että muisti vahvistuu toistuvalla muistamisella.

Nyt ajatellaan, että toistuva kertaus tietokilpailujen avulla voi muuttaa tallennetut muistot ”muistettavaan” muotoon.
Vaikka opettelisitkin tietyt asiat ulkoa etukäteen, niillä ei ole paljon merkitystä, jos ne eivät tule esiin varsinaisen kokeen aikana.
Opiskelemalla testimuodossa on helpompi saada opitut asiat esiin muistivarastoista.
Oletko koskaan kokenut, että muistit jonkin asian hyvin etukäteen, mutta et muistanut sitä koepäivänä, ja tunsit sitten huonoa omaatuntoa, kun muistit sen matkalla kotiin kokeen jälkeen?
Tällainen kokemus ei oikeastaan ole outo.
Tämä johtuu siitä, että muistaminen ja mieleen palauttaminen ovat aivoille kaksi eri asiaa.

Kuinka monta tietokilpailua olisi siis annettava kertausta varten?
Riittäisikö yksi kerta?
Vai pitäisikö minun toistaa se yhä uudelleen ja uudelleen?
Jos toistan tietokilpailun, kuinka kauan minun pitäisi jättää se väliin?
Tässä on kokeilu, joka haastaa kysymyksen siitä, miten testejä voidaan käyttää tehokkaasti.
Pyc, M. A. & Rawson, K. A. (2009) Testing the retrieval effort hypothesis: Does greater difficulty correctly recalling information lead to higher levels of memory?

Kokeelliset menetelmät

Kokeeseen osallistui 129 amerikkalaista yliopisto-opiskelijaa.
Kokeeseen osallistujat oppivat ensin muistamaan ulkomaisten sanojen merkitykset.
Opiskelijat tekivät tietokilpailuja heti oppimisen jälkeen, ja loppukoe pidettiin viikkoa myöhemmin.
Tietokilpailu on jaettu useisiin vaatimuksiin.
Ensimmäinen ehto on, että jokaista sanaa koskeva tietokilpailu järjestetään minuutin tai kuuden minuutin välein.
Tällä pyritään vastaamaan kysymykseen, ovatko lyhyemmät vai pidemmät välejä tietokilpailujen välillä paremmat.
Toiseksi päätin, kuinka monta kertaa minun piti vastata oikein tietovisassa.
Edellytyksenä on, että oikeiden vastausten määrä on 3. Opiskelu päättyy, kun saat kolme oikeaa vastausta jokaiseen sanaan jokaisessa tietokilpailussa.
Tämän tarkoituksena on vastata kysymykseen, kuinka monta tietokilpailua kustakin sanasta pitäisi antaa.

kokeelliset tulokset

Kun sanan esiintymisen välinen aika oli pidempi (6 minuuttia) kuin lyhyempi (1 minuutti), laihduttajat suoriutuivat paremmin.
Kun välit olivat lyhyet, lopullinen testitulos oli lähes nolla.
Tämä osoittaa, että kokeiden välinen aika on tärkein tekijä.
Lisäksi jos oppilas sai edelleen yli viisi oikeaa vastausta tietovisaan, lisäkertaus ei parantanut hänen suoritustaan loppukokeessa.

Testien välinen aika on avainasemassa.

Kokeen tulokset osoittivat, että mitä pidempi oli tietokilpailujen väli eli 6 minuuttia, sitä parempi oli testin lopputulos.
Yllätyksekseni sain loppukokeesta lähes nollatuloksen, kun kokeiden väli oli yksi minuutti.
Vaikka olosuhteet olisivat samat, kuten tietokilpailujen suorittaminen, kunnes jokaiseen sanaan on vastattu oikein 10 kertaa, lopputulokset ovat hyvin erilaiset, jos tietokilpailujen välinen aika on 1 minuutti tai 6 minuuttia.
Havaitsimme myös, että jos oppilaat vastasivat oikein noin viisi kertaa tietokilpailussa, uusilla tietokilpailuilla ei ollut vaikutusta lopulliseen kokeeseen.

Mitä sinun on tiedettävä, jotta voit opiskella tehokkaasti?

  • Jos käytät testivaikutusta tarkistettaessa, voit parantaa pistemäärääsi tehokkaasti.
  • Kun kertaat, pelkkä oppikirjan tai muistiinpanojen lukeminen ei riitä.
  • Jos sinulla on koe kerrattavana, jätä koetehtävien väliin hieman aikaa.
  • Voit lopettaa tietokilpailujen antamisen, kun ymmärrät, mitä olet oppinut.
Copied title and URL